Hyvää Juhannusta

Eevertin muuttopuuhat etenevät hyvää vauhtia. Talo tai paremminkin tavarat olivat ensimmäisiä kohteita pakkausrintamalla. Siellä ne nyt ovat olleet laatikoissaan jo hyvän aikaa.

Vähitellen muukin Eevertin elinympäristö on siististi paketoitu siirtoa varten. Juhannus sentään juhlitaan vielä kotiterassilla.

Eevertin väki toivottaa kaikille oikein hyvää Juhannusta!

Juhannusruusu
Juhannusruusu

 

Muuttohommia

Eevertin taloon on ilmaantunut laatikoita vähän joka puolelle. Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?

Muuttolaatikoita
Muuttolaatikoita

Osa laatikoista on jo täytetty kirjahyllyn aarteistoilla. Osa lojuu tyhjänä pitkin lattiaa.

Mies ja laatikot
Mies ja laatikot

Mies on kovasti touhukkaana kaiken keskellä.

Kissat
Kissat

Kissat ovat tyhjistä laatikoista innoissaan, sillä mikä sen mukavampaa on, kuin sulloutua laatikkoon ja väijyä sieltä ohikulkijoita.

Pakattu kissa
Pakattu kissa

Eevertin talo muuttaa uuteen kotipaikkaan 1:1 kodin siirtyessä toisiin maisemiin. Pakkaaminen aloitetaan tietysti pikkukodista, sillä se kääriytyy huomattavan hauskasti ja helposti pakkauksiin :)  Kumma juttu.

Blogin päivitykset jäävät tauolle kaikkien muuttojen ajaksi.

Eevert toivottaa kaikille hyvää ja lämmintä kesää!

 

Blogipäivitykset jatkuvat jälleen heinäkuun lopulla. Twitteristä ja Instagramista voi seurata kuulumisia ja pikkupäivityksiä kaiken touhun keskellä.

Surullisia uutisia

Nostan vanhan leirijutun ylös.

Pentti Tapio
Pentti Tapio

 

Poikatyön veteraani ja Partaharjun perustaja opetusneuvos Pentti Tapio on kuollut tänään 26.5.2016 kunnioitettavassa 97 vuoden iässä.

Syvä osanotto kaikille läheisille ja muille Iso Parran vaikutuspiirissä olleille.

Facebookista löytyy mm. haastattelu 

________________________________________

Eevertin leirielämä jatkui vauhdikkaana loppuun saakka.

Uusia ystäviä löytyi suuret määrät kun ranteissa olevia helmiä vaihdeltiin toisten kylien leiriläisten kanssa. Saipa Eevert omaan helminauhaansa äijä-helmenkin. Kiiltävä ja kulmikas mutteri, joka annettiin vain erityisestä syystä mukaan nauhaan. Monille kylille syntyikin arvohelmiä eri ansioista, joita ei saanut edelleen vaihtaa. Vaihtopörssi kävi viimeisen päivän kuumana.

Eevert on reissuillaan pyrkinyt tapaamaan merkittäviä – tai ainakin itselleen merkittäviä – henkilöitä. Sykeleirin osana on aina veteraanileiri. Sellainen leiri jonne kokoontuu miehiä ja naisia jotka ovat syystä tai toisesta saaneet olla mukana Partaharjulla vuosien saatossa – työntekijänä tai leiriläisenä. Näiden veteraanien jorinoita Eevert mielellään kuuntelee.

Eräs merkkihenkilö on vuodesta toiseen mukana. Opetusneuvos Pentti Tapio eli Isoparta (92), jonka tekemän uraauurtavan poikatyön ansiosta koko leirikeskus saanut Partaharjulla vankan perustan.

Miesten kesken
Miesten kesken

Pentti Tapio vietti hetken turisten Eevertin kanssa ennenkuin sai veteraanileirin oikeutetusti ensimmäisen muistelupuheenvuoron.

Vuonna 1945 Poikien Keskus osti Salvos-järven rannalta neljä hehtaaria maata. Näille maille rakennettiin alkuun savusauna ja pari kämppää poikien leiritarpeisiin. Ajat olivat haasteellisia ja poikatyön merkitys nousi sodan jälkeen tärkeäksi. Myöhemmin maa-alueita ostettiin lisää ja nykyisellään leirialueet kiertävät koko järven ympäri (32 ha). Nykyinen Partaharjun toimintakeskus palvelee monin eri tavoin varhaisnuoria sekä nuoria. Alueella toimiva Partaharjun opisto kokoaa vuosittain opiskelijoita ja kurssilaisia. Onpa Eevertkin nuorna miehenä viihtynyt 70-luvun loppupuolella Vapaa-aikatoiminnan linjalla vuoden verran ja opiskeli ansiokkaasti erä- ja retkeilytaitoja tulevan elämänsä varalle. Veteraani siis hänkin ja sydän tiiviisti kiinni toimintakeskuksen maissa.

Pilvee
Pilvee pilvee

Leirin ajan sade- ja ukkosrintamat kiertelivät lähialueilla. Leiriä ne eivät uhkailleet ihmeemmin ja kaikki ohjelmat saatiin lämmössä ja auringossa hoidettua. Jännittäviä pilvimuodostelmia ihasteltiin aika-ajoin kun kylmät ja kuumat rintamat valmistelivat jossakin jyristelyitään.

Sateelta ei kokonaan säästytty kuitenkaan. Viimeisenä päivänä saatiin sadetta joka etupäässä virkisti helteisen leiriviikon päätteeksi. Taisikin sitten sataa koko viikon edestä. Sade ei kauaa kestänyt, mutta sitä tuli paljon. Kuiva maa ei ehtinyt imeä kastetta vaan vesi jäi monin paikoin seisomaan pitkiksikin ajoiksi hiekkapojaiselle maalle.

Eevertin leiriystävälle meinasi käydä köpelösti sateen kanssa, sillä pahaksi onneksi teltta oli aavistuksen kaltevalla pinnalla ja rankkasateen vaikutukset olivat tyrmäävät. Lohdukkeeksi Eevert toimitti ystävälleen kupposen kuumaa kahvia. Näin sitä voi leirikonkarillekin käydä. Ja kyllä meillä kaikilla oli niin hauskaa ja leiriystävän teltastakin taisi tulla  hetkellinen nähtävyys alueella.

Leirikonkari
Leirikonkari vesipatjoineen

Terveisiä vain leiriystävälle ja toivottavasti varusteet ovat jo hyvin ehtineet kuivaa sateen jäljiltä 😉

Viimeinen ilta
Viimeinen ilta

Viimeiselle iltanuotiolle kokoonnuttiin jälleen kaikki yhteen. Jokainen kylä omissa väreissään ja leirillä valmistetut rummut jokaisella kainalossaan. Rummutusta kuultiinkin monessa tahdilla. Huimin kokemus Eevertille taisi olla se, kun jokainen kylä oli opetellut ”oman sykkeensä” rummutuksen. Ta ta ta tamta ta taa… Mainion House Bandin johdattamana kylien omat sykkeet yhdistyivät leirilaulun ”Sykettä elämään” rytmiin.Ihan taisi vanhan miehen silmäkulmaan pikkuinen kyynelkin tirahtaa – ihan pelkästä liikutuksesta.

Leirin miinuspuolille tuli kirjattua valtaisa puute, joka leiriä kohtasi viimeisenä päivänä. Jäätelö oli loppunut kylien kioskeista! Hellepäivänä se oli kova juttu.

Kaikkien ihmetykseksi Jakke Jääkarhu tuli vahingossa paljastaneeksi miten jääkaapit ja pakastimet olivat päässeet tyhjentymään.

Jäätelön ystävä
Jakke – Jäätelön ja pakkasen ystävä

Tottahan toki jääkarhuilla on varmasti kuuma tämmöisenä heinäkuisena viikkona. Terkut vaan Jakelle ja toivottavasti hieman helle jo hellitää. Sitä kannattaa olla muuallakin tarkkana että ei esimerkiksi jääkarhuja sattuisi piilottelemaan itse kunkin jääkaapissa. Jakke oli oppinut lisää englannin kieltäkin  leirin aikana – Ou nou! = jäätelö on loppunut

Kuvaaja
Kuvaamista riitti koko viikon ajaksi

Eevertin pesti Syke-leirin erikois-reportterina päättyy tällä erää tähän. Mukana on paljon uusia kokemuksia ja kasapäin kuvia.

Leirikeskus on hiljentynyt…. vesi vain liplattelee niin purossa kuin järvessäkin… on levollista ja rauhallista. Niinkuin oli koko leirin ajan vaikka näin suuri joukko oli koolla.

Kiitos kaikille osanottajille, toimijoille ja mahdollistajille niin koti- kuin ulkomaillakin.

Hiljainen laituri
Hiljainen laituri

________________________________________________________________________

Norjan tapahtumat  himmensivät loppujen leiripäivien iloa.

Sähköinen surunvalittelukirja löytyy TÄÄLTÄ. Klikkaa ja liitä omasi joukkoon.

Äitienpäivänä 2016

Eevert toivottaa kaikille äideille, isoäideille ja sijaisäideille sekä muille merkittäville huolenpitäjille oikein hyvää äitienpäivää!

 

Valkovuokot

Valkovuokot

Lapsuus se on, korvaamaton
Paljon mä sain, siks kiitän sua vain
Äidille vaan laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain
Lohdun hän loi,
suojan hän soi
Hellyyttä koin,
siks kiittää vain voin
Rakkaudestaan voimaa mä saan,

äideistä parhaimman sain

Kerto:
Hän ymmärtää ja lohduttaa,
laulun tään hän nyt saa-aa-aa
Kallein hän on, niin korvaamaton,
parhain hän on äiti mun

Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun unhoon jää et
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot

Kerto

Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun unhoon jää et
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot
Äideistä parhain sä oot

 

Äideistä parhain on alunperin englanninkielinen nimeltään Mother of mine, ja sen on säveltänyt Bill Parkinson. Suomenkieliset sanat ovat Tuula Valkaman.

 

Pihapuuhia

Kevät etenee hurjaa vauhtia ja paikoitellen tuntuu kuin kesä olisi juur nyt ja kohtsillään tässä käsissä.

Kevät on vienyt Eevertin pihapuuhiin. Monet tutut ja sukupolvelta toiselle kulkeutuneet pihatarpeet ovat otettu esille. Hyvä on kyläläisiä taas pihaan kutsua jorinoimaan.

Kalusto
Kalusto

Hommailun mukana tulee nälkä. Pian on Eevert hakenut sisältä voileivän ja kupposen kahvia. Miten se maistuukin näin ulkona aina niin paljon paremmalta, miettii mies hymyillessään onnellisena.

Grilli
Grilli

Grilli on puhdistettu ja pian jo koekäyttöön valmis. Hyvin näyttää hiillos syntyvän.

Piha
Piha

Kasvimaa sai hieman uutta multaa ja möyhennystä.

Pikkulakin pääsi käsittelyyn. Nyt on hämähäkinseitit puhdistettu ja käymälä on käyttövalmis.

Pikkula
Pikkula

Vielä kun ottaa esille tikkataulun niin taitaa olla kaikki pakoillaan. Vieläköhön sitä osuisi tauluun, miettii mies ja päättää heittää tämän vuoden ensimmäisen tuloksen kesäkisan pohjille.

Tikkataulu
Tikkataulu

Hyvinhän nuo näyttävät asettuneen. Vielä on hettokädessä vakautta jäljellä.

 

Hyvää Vappua

Eevertin, vanhan meriseikkailijan, mieli kiirii kohti kokemusrikkaita työvuosia aina näin Vapun-päivän lähestyessä. Monet vaput vietettiin merillä, eikä sen kummempia karnevaaleja työn keskellä ollutkaan. Vaan kyllä laivallakin tämä tunnettu juhlapäivä näkyi ja tuntui välillä vahvastikin.

Messissäkin oli tarjolla laivakorppujen ohella jos jotakin makejaista, mitä nyt kokki milloinkin oli saanut kasaan. Hunajasimaa ainakin, sitä laivalla valmisteltiin jo hyvissä ajoin, että sima kerkesi hyvin käydä ennen Valburgin päivää.

Vappupöytä
Vappupöytä

Simaa ja olutta on Eevertinkin vappupöydässä vielä tänäkin päivänä, vaikka ei muuten niin kovin perusta väkevistä juomista. Munkkien paistamisen taidon opetti äiti jo kollivuosina. Alkuun siinäkin tehtävässä oli ongelmia ja munkeista tuli ties minkä muotoisia ja kypsyys asteeltaankin hyvin vaihtelevia. Hyviä kuitenkin aina kun oli itse tehtyjä.

Vaan ei Eevert pelkillä munkeilla jaksa Vappuansa viettää, kyllä hieman miehekkäämpiä nakkisämpylöitä täytyy pöydässä myös tarjolla olla. Ja päällä vielä kunnolla sinappia ja ketsuppia. Sinappia – sitä tuttua kotimaista olikin usein merillä ikävä.

Katsos vain – Eeverthän on käynyt aamulla jo ihan torilla saakka ja tuonut tullessaan ilmapalloja. Komeita ovatkin – taitavat olla ihan teekkaripalloja. Tai ne kai taisivat olla vain suuria punaisia palloja joita vappupallokauppiaille ilmaantui joskus 1950-luvulla.

Vappupallo oli aluksi vain pyöreä kumipallo, useimmiten punainen ja ilman kuviota. Ilmapallo saatiin leijumaan kun se täytettiin vedyllä. Olikin aika riskaabelia kuljeskella sellaisen räjähdysherkän pallon kanssa. Eevertin perheellä on ollut selkeä linja ilmapallojen kanssa. Vain yksi pallo ostettiin vuodessa – vappuna – ja silloin sai valita sellaisen kuin halusi hinnasta riippumatta. Eevert oli jo pikkupojasta tässä asiassa hyvin hintatietoinen ja piti vanhempiensa tuskaksi huolen siitä, että tämän pojan käsissä keikkui varmasti kylän suurin pallo.

Sen nähtävästi myös Eevert on tänäkin vappuna pitänyt mielessään.

Vappupallot
Vappupallot

Huiskankin on Eevert reissullaan hankkinut. Huiskilla ja viireillä juhlitaan ja osoitetaan kunnioitustakin. Merilläoloaikana heilutettiin lakkia samassa tarkoituksessa. Miehistön kanssa tärkeinä päivinä kokoonnuttiin kannelle hurraamaan. Yksi sellainen päivä oli Valburgin päivä.

Valburg, jonka muistopäivää vappuna vietetään – on merimiesten suojelijatar ja suojelupyhimys myrskyä vastaan.

Valburg
Valburg

Valburg (s.710) on katolinen pyhimys, joka syntyi varakkaaseen perheeseen Englannissa. Ajan tavan mukaan hänet laitettiin jo 10 vuotiaana luostariin. Luostari  tunnettiin hyvästä koulutuksesta. Luostarissa häntä valmisteltiin lähetystyöntekijäksi tuolloin vielä ei-kristilliseen Saksaan.

Vuonna 748 Valburg matkusti yhdessä veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin avustamaan Saksan apostoliksi kutsuttua pyhää Bonifaciusta. Hän kutsui ajan tapoja vasten myös naisia mukaan lähetystyöhön. Valburg oli saamassa koulutustaan vastaavan tehtävän.

Laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä ja laiva joutui merihätään. Kerrotaan että nuori Valburg rukoili koko matkan ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva saapui turvallisesti satamaan. Laivan väki oli hämmennyksissään nuoren nunnan rohkeudesta.

Aikanaan Valburg päätyi jopa miesluostarin johtajaksi. Valburg onkin loistava esimerkki siitä kuinka nainen saavutti merkittävän aseman yhteiskunnassa, vaikka muuten elettiin hyvin miesten maailmassa.

Hänet tunnettiin hyvänä parantajana ja asiansa uskollisena palvelijana. Valburg onkin merimiesten ohella suojeluspyhimys myös sairauksia, raivotautia, nälänhätää ja katoa vastaan sekä sairaiden, vastasynnyttäneiden ja maanviljelijöiden suojelija. Korkeasti koulutettu Valburg saattoi tuntea parantavia kasveja.

Kaikki valmista
Kaikki valmista

Eevert toivottaa kaikille lukijoilleen ja vierailijoilleen hyvää Vappua!

Keväinen retki Luukkiin

Luonto vetää kovasti puoleensa lumien sulettua. Viime päivät ovat olleet vaihtelevia. Välillä aurinko paistaa ja lämmittää ja hetkessä tilanne muuttuu ja sataa rakeita sekä räntää.

Kaikesta huolimatta pakkasimme reput ja eväät matkaan ja suunnistimme Luukin ulkoilualuetta kohti aurinkoisessa kelissä.

Autoa kuljetti tuore ajokortinhaltija ja retki oli osittain myös harjoitteluajoa.

Uusi kuljettaja
Uusi kuljettaja

Kesken matkan yllätti räntäsade joten haaveet nuotiopaikoista unohdettiin saman tien. Onneksi Luukissa on hyvin varustettu takkatupa retkeilijöiden käytössä.

Tulet takkaan
Tulet takkaan

Tulet palamaan ja kotona valmistellut eväät kypsymään.

Tunnelmaan pääset mukaan klikkaamalla kuvaa.

Ruoka oli maukasta. Tulella valmistaminen tuo mukanaan aromeja  joita ei kotipannulla paistaen saa mitenkään esille.

Ruoka
Ruoka

Ruokailun jälkeen sade oli lakannut ja pääsimme hieman ulkoilemaan Luukinjärven rannoille.

Kevät puskee kovalla kohinalla esiin.

Silmut
Silmut

Miehillä oli kuvausvälineet mukana ja aikaa kului hyvin ulkona luontoa tutkaillen.

Kameramiehet
Kameramiehet

Itsekin tukin paikkoja samalla kun miehissä säätelivät kameroitaan ja valotuksiaan.

Palanut puu
Palanut puu

Hiiltyneen oloinen puu löytyi rannasta.

Rantaa
Rantaa

Uimarannan luontokin on herännyt elämään.

Sammaleet
Sammaleet

Lämmintä ei ollut, mutta sitäkin kauniimpaa :)

Askartelua

Löysin nukketaloblogeista aivan ihastuttavia printtejä pikkukotiin. Pakkohan niitä oli itsekin kokeilla. Menestys ei ollut erityistä ja kokoluokatkin mitä sattuu.

Eevert vaikuttaa kyllä ihan tyytyväiseltä saamiinsa tuotteisiin.

Kyllä taas syvästi kumartaa kaikkien niiden kätevien käsien osaamista ja tekijöiden kärsivällisyyttä, jotka saavat näitä pieniä tuotteita niin hienosti kasaan.

Jatkan harjoituksia.

Printtitaittelua
Printtitaittelua

Ja nyt en sitten enää löydä sivua mistä nämä löysin.

Lisään tiedon jos/kun keksin. No niin, sieltä täältä mutta yhdistävä paikka oli tietenkin Pinterest.

Kolmas harjoittelupäivä alussa. Ja se jo hieman muistuttaa purkkia :)

Maitopurkki
Maitopurkki

Kahvipaketti on selvästi helpommin löydettävissä.

Kahvi
Kahvi

Kyllä tää tästä :)

Tuliaisia maailmalta

Eevert on saanut ihastuttavia tuliaisia maailmalta. Tunnetusti tiedetään että Eevert pitää kotimaisen makukimaran lisäksi myös mahdottomasti aasialaisesta keittiöstä.

Hurmioituneena mies otti vastaan mainiot annoksensa. Vesi herahti kielelle heti. Onneksi näistä annoksista voi nauttia pitkään :)

Neljä ruokalajia
Neljä ruokalajia

Tutun oloisia ruokia kaikki, tuumii mies ja nuuhkii samalla lempimausteidensa aromeja.

Kala
Kala

Kala on todella houkuttava ja Thaimaassa se on yleensä kokonaisena valmistettua.

Varras
Varras

Erilaisia vartaita ja pyöryköitä löytyy mainioista katukojuista.

Pyöryköitä
Pyöryköitä

Ei tarvitse muuta kuin valita sopivat ja nauttia elämyksestä.

Äyriäisiä
Äyriäisiä

Kiitos Heidi :)

Kirjahylly

Eevertin taloon on jo pitkään ollut suunnitteilla kirjahylly. Esikuvahylly on peräisin 70-luvulta ja jotakin siihen suuntaan on ollut ajatuksissa. Piirustuksiin tai mallisuunnitteluihin en (taaskaan) käyttänyt aikaa. Mitä sitä suunnitelemaan, suorakaiteenmuotoinen laatikkohan se on!

Noinkohan. Synnytystuskia on matkalla ollut riittämiin ja palaset on leikattu useampaan kertaan ja purettukin pariin otteeseen. Ja tuskin on viimeisessä olomuodossaan tässäkään kohden.

Kirjahylly
Kirjahylly

Ensimmäisen version sain ihan sujuvasti mielestäni kasaan ja liimatuksi. Sellaisena se pysyi useamman viikon. Iso se oli ja jokin siinä silmää mätti!

Parin kuukauden päästä sekin selvisi. Kirjahyllyn ylä- ja alaosat eivät todellakaan ole samanlaiset esikuvahyllyssä 😀  Eikä muissakaan vastaavissa kirjahyllyissä.

Siispä purkamaan ja tekemään sopivia muutostöitä.

Tarvikkeet
Tarvikkeet

Työvälineet esiin ja loppu balsa sekä Bilteman niin käytännölliset tikut. Isoa sahaa ei tähän työhön otettu esiin, vaikka sellainenkin hienous on olemassa (KLIK).

Maalia pintaan
Maalia pintaan

Alaosa sai siis isomman ja alimmaiseen tasolevyyn sopivan tilan. Maalia tuli pintaan. Esikuvahylly oli valkoinen, mutta siinähän näkyvät kaikki virheet paremmin, joten tyydyin tummaan pintaan. Väri on nyt se, mitä sattui varastoista löytymään. Aurinkoisella pöydällä oikein hyvä.

Tilaan sovittamista
Tilaan sovittamista

No, sitä mallasin tietenkin paikoilleen. Kokoruskeana olikin melko tummaa tavaraan mutenkin hieman hämärään taloon. Ja taisi sittenkin olla vähintään taustalevyt valkoiset niissä vanhoissa kirjahyllyissä. Ehkä?

Siispä maalaushommiin ja ”laminaatin” asennukseen. Alaosaan tuli kolme laatikkoja ja pieni kaappi.

Tavarat
Tavarat

On se aika valkoinen noin. Ei oikein vaikuta hyvältä. Tavaroita piti hieman sovitella ja tuumailla onko hyvä noin vai onko liian raskas koko hylly.

Valaistu hylly
Valaistu hylly

Seuraavana päivänä taas maalipurkit esiin ja vaaleat kohdat uudelleen käsittelyyn. Hieman sävytetty luonnonvalkoinen pehmensi hyvin kokonaisuutta.

Hylly paikoillaan
Hylly paikoillaan

Näin se saa olla. Tavarat ja hyllyn sisus seuraavaksi käsittelyyn. Telkkarihan siellä pitäisi olla. Päädyin matkatekkariin jota sitten teinkin yhden päivän, eikä varsinaisesti valmiiksi tullut. Ja uudelleenhan tuo pitää tehdä! Eevertillä ei vaan voi olla vaaleanpunaista telkkaria! Minulla ei vain ollut sopivamman väristä vesi-ilmapalloa.

Tästä on hyvä palata loman jälkeen takaisin töihin.

Merikapteenin talon lokikirja