10.12.

Kylän isäntämiehet, jotka aikaisemmin kokoontuivat Eevertin kotona suunnittelemassa joulunajan asioita, valtuuttivat Eevertin keräämään kyläläisten keskuudesta talkooporukkaa. Salaisesta asiasta kun oli kysymys niin päätettiin, että se hoidetaan hyvin henkilökohtaisesti.

Siispä tänään Eevert lähtee kylälle kiertämään talosta taloon ja vihkii salaisuuteen valitsemiaan henkilöitä. Kokemuksesta Eevert tietää että, tältä kylältä ei apulaisia puutu kun kyseessä on toisten auttaminen tai yhteisen hyvän kokeminen. Siispä ikäänkuin salaisuutena kaikkea kootaan yhteen.

Eevert valmistautuu
Eevert valmistautuu

Tänään täytyy laittaa ihan kaulaliina kaulaan. On melkoista tuulta luvattu päiväksi ja suunniteltu kierros on ihan reippaan mittainen.

Ensimmäiseen taloon tultuaan, siellä oli vielä emännän navettahommat kesken. Siispä Eevert tarttuu mukaan työhön ja samalla juttelee asiaansa emännälle. Navetta saadaan siistiksi ja lehmät tyytyväisiksi. Emäntä sanoo: Mennään sisälle sopimaan asiasta, mutta ensin keitämme kahvit!

Kahvipannu
Kahvipannu

Kahvin lomassa sitten päätetään emännän osuudesta.

Eevert siirtyy seuraavaan taloon. Siellä on isäntä parhaillaan selvittämässä verkkojaan. Ne ovatkin menneet pahasti solmuun ja Eevert ryhtyy auttamaan selvittelyssä. Siinä hupenee tovi jos toinenkin, mutta Eevert saa asiansa esitetyksi.

Hyvähän se varmasti on, sanoo mies ja jatkaa mutta ensin keitämme kahvit ja sitten sovimme tarkemmin.

Verkot
Verkot

Kahvin lomassa sitten päätetään isännän osuudesta.

Seuraavana kohteena oli pieni tölli metsän laidassa. Siellä asui hieman erakoitunut metsästäjä. Hän ilahtui kovasti Eevertin nähdessään ja viittoili sisälle.

Tölli
Tölli

Eevert aloitti asiaansa, mutta erakko viittoili lopettamaan sanoen: Älähän mies hätaile, ensin keitämme kahvit! 

Töllissä ei usein vieraita käynyt, joten isäntä iloitisi suunnattomasti hetkestä. Eevertin asiakin tuli hoidetuksi ja saatiin sovittua mitä ja milloin oli erakon vastuulla.

Mummon mökissä
Mummon mökissä

Eevert palasi kylälle ja otti suunnakseen mummon mökin. Mummo oli jo vanha ja melko huono muistinen, mutta Eevert oli varma, että juuri hän olisi oivallinen tehtävään. Mummo otti iloiten nuorukaisen vastaan.

Jutellaan, jutellaan vaan, mutta ensin mutta ensin keitämme kahvit! Ja kahvit juotuaan Eevert ryhtyi uudelleen esittämään asiaansa. Jonkun aikaa mummo kuunteli, mutta ryhtyi sitten hyörimään keittiössä. Lopulta Eevert kysyi mitä hän etsi. Mummo vastasi: Hyvällä asialla olet nuori mies, mutta ensin keitämme kahvit! Ja niin neuvottelu jatkui.

Neljänsien kahvien jälkeen Eevert suuntasi kotia kohti.

Tänään ei kykene enempään hyväntekeväisyyteen! Kotiin tultuaan Eevert ensitöikeen ruokki eläinystävänsä, jotka olivat jo odottaneet miestä kotiin.

Eevertin kahvit
Eevertin kahvit

Sitten hän otti käteensä kahvipaketin ja kerkesi ajattelemaan, että saunan pesään tulet, mutta ensin keitän kahvit!

Eevertiltä pääsi oikein hörönauru omasta toiminnastaan. Eiköhän nyt ole kahvia tullut tarpeeksi tämän päivän osalle! Ei keitetä kahvia vaan otetaan raikasta vettä. Ja ehkä jokunen hiilitabletti voisi tasapainottaa vatsaa, tuumii mies ja lähtee tutkimaan lääkekaappiaan.

Sauna
Sauna

Illan hiipuessa Eevert nauttii saunan lämmöstä ja hoitavista löylyistä.

____________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

9.12.

Eevert koluaa kaappejaan ja huomaa, että vähän yhtä ja toista näyttää puuttuvan tarvikkeista. Olisikohan sitä tänään lähdettävä kauppareissulle? Eevert kysyy vieressään napittavalta pieneltä koiralta.

Tenho tapansa mukaan haukahtaa kerran Eevertin kysymykseen. Se  tarkoittaa, että mennään vain ja joko pian  lähdetään? Tenhosta saa aina reissukaverin mukaan. Parivaljakko onkin tuttu näky kylän raitilla.

Suuntana kauppa
Suuntana kauppa

Eevert ottaa korin käteensä ja lähtee kohti kyläkauppaa. Siellä Eevert kävi jo pienenä poikasena. Kauppa on aloittanut kylällä joskus kovin kauan sitten ja pysynyt saman suvun hallussa kaikki vuodet. Taisi olla nykyisen kauppiaan isoisä sitä perustamassa.

Aikanaan se oli merkittävä paikka kyläläisille muutenkin. Siellä oli kaikki kylän tieto ja uutiset, myytävien tavaroiden ja tarvikkeiden lisäksi.

Se oli kunnan ilmoitustaulu, puhelinkeskus ja joinakin aikoina myös koulu. Sinne kun kokoontuvat kaikki, niin oli järkevääkin keskittää asioita yhteen paikkaan.

Kauppias
Kauppias

Myöhemmin on sitten puhelimia tullut jokaiseen taloon ja tietokoneen kautta kunnan ilmoitustaulukin on jokaisessa olohuoneessa. Silti kauppa ei ole menettänyt paikkaansa. Ihmiset haluavat tavata toisiaan, jorinoida joutavia ja päivitellä yhdessä kaikkea sitä mitä ympärillä tapahtuu.

Kaupalta saa edelleen kahvia ja pientä naposteltavaa. Sitä hörppiessä kerkeää tapaamaan useammankin kyläläisen.

Kalaa
Kalaa

Kaupalta tulee mukaan kaikkea tarpeellista kuivatavaraa. Tuorettakin löytyy. Paikallinen isäntä on saanut hyvän kalansaaliin ja ylimääräiset kalat päätyivät kappiaan myyntitiskiin.

Oikein tyytyväisenä Eevert palaa kaupparetkeltään.

Kauppatavarat
Kauppatavarat

Miten hyvä onkaan tavata kavereita ihan kasvotuksin. Muutaman kanssa Eevert jo sopi seuraavan kauppareissun ajankohdasta, sillä jutut jäivät pahasti kesken tänään, kun muut vastuut vähitellen velvoittivat kotimatkalle.

Siinä suunniteltiin vahvasti jo pelikerhon perustamista. Monia pelejä ennen pelattiin kylän lasten kanssa yhdessä. Niitä aikoja muistellessa, miehet halusivat palata yhteen vaikkapa lautapelien pelaamisen varjolla.

Ajateltiin, että ensimmäinen pelipäivä voisi olla Eevertin talolla jo heti tänään!

Siispä kauppareissun jälkeen toimiin! Vähän pientä purtavaa tarvittaisiin ja ehkä kaakaota tai kahvia. Eevert hääri keittiössä hankkimiensa tarvikkeiden kanssa ja pian oli valmiina koko pellillinen karjalanpiirakoita ja munavoita. Niistä ainakin ennen tykättiin kovasti.

Karjalanpiirakat
Karjalanpiirakat

Illantullen pari kyläläistä tulikin pelaamaan. Ensimmäiseksi lautapeliksi valittiin Afrikan tähti. Sitä pelattiinkin monta kierrosta. Ainakin niin monta, että jokainen sai voittaa vähintään kerran.

Afrikan tähti
Afrikan tähti

Monta tarinaa tuli samalla kerrottua ja naurettua yhdessä niin paljon että jokaisen ikä piteni monella kilometrillä.

Mitä sinä mielelläsi pelaat? Ja kenen kanssa? Onko Afrikan tähti sinulle tuttu peli?

________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

 

8.12.

Hyvää Sibeliuksen päivää! toivottaa Eevert Tenholle.

Radiosta on tullut jo varhain Sibeliuksen musiikkia. Niistä sävelistä Eevert on nauttinut koko aamupäivän. On siinä ollut nuotinkirjoitustaito kohdillaan, kun näitä sävelmiä on luotu. Miten sitä voi osata ajatella sävelmän lisäksi vielä niiden tulkintaa, niinkin monimuotoisesti kuin kokonaisen sinfoniaorkesterin soittimien kautta.

Kerrotaan että Sibelius kyllä sävelsi pianolla, joka oli hänen ensimmäinen oma instrumenttinsa, mutta jouset olivat hänelle sydämen asia. Sen kyllä kuulee, huomaa Eevert sävelten lomassa.

Luonto ja hiljaisuus oli Sibeliukselle tärkeitä asioita, vaikka viettikin aikaansa paljon isoissa kaupungeissa ja juhlahumuissa.

Luonto on ihmiselle paikka, missä sitä luonnostaan asettuu omaan mittakaavaansa. Ihminen on pieni ja luonto on suuri. Siksi varmaan se onkin niin hoitava monella tapaa.

Aamuhetki
Aamuhetki laiturilla

Eevert viihtyy luonnossa. Aina kun eteen on tullut vaikea asia, niin mies lähtee metsäpoluille ja luonnon rauhaan hetkeksi tai kahdeksi. Ajatukset asettuvat ja mieli rauhoittuu. Usein asiakin saa toisen näkökulman ja ehkä ratkaisukin löytyy kun asiaan saa hieman etäisyyttä ja ajatukset selkenevät.

Pilvinen aamu
Pilvinen aamu

Eevert rakastui jo nuorena mereen. Merillä mies viettikin ison osan aikuisiästään. Meri pauhasi välillä kuin muutamakin sinfoniaorkesteri. Joskus pelottavastikin, vaikka aina Eevert luotti siihen, että laiva ohjataan turvallisesti satamaan pahimmankin myrskyn keskeltä.

Eevert purressa
Eevert purressa

Sitä lujaa luottamusta Eevert tartutti myös merimiestovereihinsa. Asioilla on tapana järjestyä, on Eevertin mielilauseita vielä tänäänkin.

Toinen vahva elementti miehelle ovat vuoret. Niin suuret, niin mahtavat, niin voimakkaat. Vuorilla kulkiessa pää tuulettuu ja mahdolliset huolet ja murheet siinä mukana.

Ahorn
Ahorn

Vuoripolulla kulkiessa voi kuunnella puiden ja tuulten sinfoniaa. Laaksojen viheltelyä tai lintujen laulua.

Eevert on radiosta tulevien sävelien innoittamana ottanut esille valokuvia ja seikkailee nyt niiden mukana.

Tulipaikka
Tulipaikka sieniretkellä

Muistoissa on joskus mukava vaellella. Valokuvien kautta palautuu tunnelmat ja kokemukset mieleen. Aivan niinkuin musiikin kautta kokee jotakin joka liikauttaa sisintä.

Millaisia muistoja sinulla on? Mistä nautit tai mitä palautat mielelläsi mieleesi?

Hyvää Sibeliuksenpäivää!

_________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

 

 

 

7.12.

Huomenta, huomenta, huomenta, kyllä minä jo herään! kuului Eevertin suusta kun emäntäkissa tuli puskemaan ja käpälällään lempeästi töppäämään Eevertin tuhisevaa nenänpäätä.

Emäntäkissa herätyspuuhissa
Emäntäkissa herätyspuuhissa

Kissa osaa herättää isäntänsä niin, että siitä ei voi tulla muuta kuin hyvälle mielelle. Ja niinhän se on Eevertinkin noustava ylös.

Keittiössä vielä kiskotuttaa ja haukotuttaa kovasti. Eilisen juhlapäivän muistoissa mies keittää kahvinsa Presidentinsekoitukseen. Tai nykyäänhän sen nimi on lyhentynyt Pesidentiksi. Moni asia tuppaa lyhentymään näinä aikoina, huomaa Eevert ajattelevansa maailman menosta. Tai olisikohan niin, että minä olen vain hidastunut tai ajatuksiltani vanunut. Nyt nousee jo käsi rapsuttamaan korvalliselta, mikä usein on se merkki, että Eevert oikein tarkasti miettii jotakin asiaa.

Kahvinkeitossa
Kahvinkeitossa

Samalla Eevert lusikoi kahvia pannuun. Lusikoi ja lusikoi, niitä lusikoita taitaa mennä moninkertainen määrä tavalliseen aamukahviin verrattuna. Mies ei näytä huomaavan mitään vaan kaataa lopulta pöydälle nostamastaan kannusta aimo lorauksen sekaan ja siirtää keitoksen liedelle kiehahtamaan.

Kahvi kiehahtaa ja Eevert nostaa pannun viereensä pöydälle. Kunhan se vähän tekeytyy, niin on valmis nautittavaksi.

Aamulehti
Aamulehti

Eevert hakee lehden postilaatikosta ja suunnittelee viettävänsä oikein pitkän ja mukavan aamuhetken sitä tutkaillessa. Lehdestä löytyykin oikein mielenkiintoisia artikkeleita menneiltä ajoilta. Historia on aina kiinnostanut miestä ja kaikki kertomukset vievät hänet mukanaan alta aikayksikön.

Kahvi on selkiytynyt pannussa. Eevert kantaa saliin kannun ja uuden mukin. Pian hän jo kaataa mukiinsa vastakeitettyä aromikasta kahvia. Silmiään irrottamatta hän lisää kuppiin vielä sokeria. Käsi ojentautuu kohti mukin korvaa ja mies siemaisee ensimmäisen hörppäyksen.

Voi kauhistus! Jos Eevert on ollut kovin unissaan aamutoimissaan niin se loppui kerralla ja kahvi purskahti pitkin rinnuksia.

Keskeytynyt kahvi
Keskeytynyt kahvi

Mitä merkillistä tämä on! huudahti mies ja ryhtyi katsomaan ympärilleen. Mitä oikein tapahtui. Kahvi on kahvia. Sokeri on… sokerin vieressä on suolaa. Sitäkö minä ruoja laitoin sekaan.

Mikäs tuo kannu on? Enhän minä vielä laittanut maitoa sekaan. Toiseen kuppiin vasta, muisti Eevert omista rutiineistaan. Ensimmäinen kuppi mustana ja toinen maidon kanssa. Eevert tarkistaa varmuuden vuoksi kannun. Sehän on piimää! Ja mitä varten sitä on kahvipannussa?

Mies on aivan hämmästyksissään kaikesta tapahtuneesta. Tästähän nyt varsinainen myrkky keitettiin! hän lopulta toteaa. Ei kai auta muu kuin aloittaa alusta ja puhdistaa ensiksi kaikki.

Uuden alun jälkeen kahvinkeitto sujuukin jo totuttuun tapaan. Joskus sitä vaan on niin väsynyt tai ajatukset jossakin ihan muualla, että tulee tehdyksi kaikkea kummallista.

Ja ihan vahingossa kumminkin. Harva kolttosiakaan tekee ihan itselleen kiusaksi.

Mitä hassua sinä olet tehnyt vahingossa tai jopa tarkoituksella?

Kanervat
Kanervat

Hankalan aamun jälkeen päivän toimet sujuivat paremmin. Vastusten jälkeen Eevert siirtyi pihamaalle kohentamaan hieman kanervia ja muita kasveja. Alkutalvi on ollut keleiltään vaihteleva. Välillä on pakastunut ja toisinaan satanut vettä. Moni kasvi on kerennyt jäätymään purkissaan.  Hyvin ovat nämä purkit kestäneet ja kasvit senkun hehkuvat pihalla.

Isompiin hommiin Eevert ei uskaltaudu aamun jälkeen. Ehkä on parasta asettua aloilleen ja katsoa vaikka telkkarista linnan juhlien muisteloita. Kovat ovat juhlat olleet kun on koko seuraava päivä mennyt sekaisin, hymähtää Eevert.

_________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

Itsenäisyyspäivä

Suomi täyttää tänään 99 vuotta. Se on pitkä aika, toteaa Eevert.

Eevertin lähipiirissä on vielä ihmisiä, jotka ovat eläneet kauemmin. He syntyivät Suomen suurruhtinaskuntaan, joka oli vuodesta 1808 alkaen autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 1917 itsenäinen Suomi syntyi.  Ensi vuonna onkin sitten suuret juhlat kun täytetään 100 vuotta.

Eevertin mieli palaa ajassa taaksepäin. Hän muistaa hyvin hetket jolloin itsenäinen suomi saavutti 50-vuoden iän. Silloin oli perheen kanssa tehty matka Helsinkiin, missä oli suuret juhlallisuudet. Nuoren Eevertin mieleen ovat jääneet erityisesti suuri ilotulitus, jota katseltiin Eduskuntatalon rappusilta. Se oli juhlallinen kokemus.

Ilotulituksen jälkeen katsottiin televisiosta muita juhlalähetyksiä.

Teija Sopanen kuuluttaa
Teija Sopanen kuuluttaa

Juhlan keskellä on usein myös heitä joilta puuttuu paljon. Eevert muistaa vielä kuinka kohistiin vähäosaisten itsenäisyysjuhlista, jotka sekoittivat television juhlalähetykset. Olihan se sokeeraavaa kun säihkyvän juhlan keskelle ilmestyi jotakin ihan muuta.

Siitä on aikaa, mutta moni asia toistuu yhä tänäänkin, tuumailee Eevert. Itsenäisyyspäivässä on paljon perinteitä. Osa ehkä sellaisia joita ei enää muistakaan miksi niin on tehty.

Vaan nyt on aika jättää vanhojen muistelut ja siirtyä Kappelille Itsenäisyyspäivän kirkkohetkeen.

Suntio heiluttaa lippua
Suntio heiluttaa lippua

Kylän väki on sankoin joukoin kerääntynyt juhlaan puettuun Kappeliin. Liput liehuvat ja laulu kuuluu pitkälle mäen alle saakka.

Kirkkohetken jälkeen lasketaan seppeleet sankarihaudoille. Moni tämänkin kylän miehistä on ollut mukana valmistamassa itsenäisyyttä. Kunnioitusta tulvillaan Eevert käy laskemassa kylän yhteisen tervehdyksen.

Seppelen lasku
Seppelen lasku

Eikä niitä vähäosaisiakaan ole unohdettu. Tai ei ole unohdettu ketään, sillä kylän torille ovat emännät järjestäneet yhteisen ruokailun. Iso sammiollinen hernekeittoa on jaossa kaikille halukkaille, kunhan on ottanut oman ruoka-astian kotoa mukaan.

Soppasammio
Soppasammio

Astioiden ja kattiloiden kanssa väkeä kerääntyy torille ihan ruuhkaksi saakka. Maistuvaa keittoa riittää jokaiselle ja vielä santsilautasiakin haetaan.

Ruokapaikka
Ruokapaikka

Yhdessä ruokaileminen on aina mukavaa. Ulkona maistuu ruoka  monin verroin paremmalle. Kumma juttu.

Torille ilmestyy myös kylän mieskuorolaiset ja viihdyttävät ihmisiä lauluilllaan.

Kuorolaiset
Kuorolaiset

Monien sävelmien sanat ovat tuttuja monelle, joten pian on koko kylän kattava sekakuoro äänessä. Siihen uskaltautuu jo Eevertkin vähän mukaan.

Kyllä olikin mukavaa, toteaa Eevert itsekseen kävellessään kotiin.

Illalla hän vielä sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle. Niin, miksihän niitä sytytetään? Joskus kauan aikaa sitten niillä viestitettiin kulkijoille, että tässä talossa on turvallinen yösija ja ruokaa tarjolla.

Kynttilät
Kynttilät

Samaan aikaan kynttilöiden kanssa alkaa televisiosta Linnan juhlat. Ne ovat Eevertille perinteistä katsottavaa. Jotenkin arvokasta, vaikka siihen juhlaan osallistuisikin omalta kotisohvalta. Arvokasta ja merkittävää oli tänään kyllä ihan joka paikassa tällä omallakin kylällä.

Kynttilät pöydällä
Kynttilät pöydällä

Tuskin ovat juhlat televisiossa päättyneet ja tuli takassa sammunut kun päivän askareista väsynyt mies jo hengittelee syvään ja raskaasti. Eevert on jo täydessä unessa.

_________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

5.12.

Eevert on odottanut iltaa aamusta alkaen. Viime viikolla alkanut nikkarointikerho täytti miehen mielen jo yöllä. Hän näki unta kaikenlaisista mahdollisuuksista mitä verstaalla voisi yhdessä tehdä lasten kanssa. Aamulla olikin monta ideaa valmiina, jos sattuisi käymään niin, että ehdotuksia ei tulisikaan.

No, ehkä niitä ei niin tarvita, hymähti Eevert itsekseen tallustellessaan kohti illan kerhopaikkaa.

Eevert otti esille valmiiksi laatikollisen vaneria ja rimoja.

Materiaalilaatikko
Materiaalilaatikko

Lapset tulivat paikalle rynnimällä. Joko saa tulla? Joko saa tulla? kuului iloisia ääniä jo oven ulkopuolelta. Kyllä saa! huuteli Eevert vastaan. Hetken päästä verstaalla oli energiaa pienen kylän sähkönkulutuksen verran. Mikä sen mukavampaa.

Yhdessä tuumittiin mikä olisi tämän päivän teemana. Joku lapsista kertoi, kuinka oli ollut mummon kanssa laittamassa linnuille siemeniä metsän laidalla olevalle eläinten syöttöpaikalle. Se oli tuttu paikka niin Eevertille kuin monelle lapsellekin.

Olisikin aika mukavaa, jos sellainen paikka olisi omassa pihassa, huokaisi eräs nuori neiti, joka oli erityisen kiinnostunut linnuista ja niiden tarkkailuista. Vähitellen muutkin lapset olivat samoissa ajatuksissa ja päätettiin laittaa kerralla kylän lintujen hyvinvointi kuntoon.

Sahausta
Sahausta

Lintulautojen suunnittelun jälkeen ryhdyttiin tosi toimiin. Sahattiin sopivia kappaleita. Piti olla seinää ja kattoa, hieman koristerimaa ja vankka alusta johon saisi siemeniä kerralla hieman enemmän.

Maalaushommia
Maalaushommia

Osien sahaamisen jälkeen oli vuorossa hieman maalaushommia. Verstaan kätköistä löytyi monenlaista maalia. Vajaita purkkeja oli vähän joka sorttia, joten jokainen sai mieleisensä värit laitettua.

Lintulauta
Lintulauta

Vähitellen työt saivat myös muotoa. Oli tavallista talonnäköistä ja kokeilipa joku tehdä oikein kerrostalonkin. Siihen tarvittiin jo hieman lehtisahaustaitoa. Se oli lapsille uusi asia ja mielenkiinnolla seurattiin kuinka työ edistyi. Kerrostalo ei yhdellä kerhokerralla valmistunutkaan vaan sitä jatketaan sitten seuraavana päivänä. Hieno siitä varmasti tulee, lupasi Eevert.

Kaakao
Kaakao

Illan päätteeksi Eevert otti esiin ison termospullollisen kaakaota. Mukit kädessään lapset muistivat edellisen kerran tarinan.

Joko nyt kerrotaan, mitä sitten tapahtui? rohkaistui joku kysymään. Eevert näki kirkkaat toiveikkaat silmät edessään ja lupasi että kyllä, nyt juuri.

Kaikki istuivat aloilleen ja odottivat…

Tarinan jälkeen lähtivät lapset lintulaudat mukanaan kohti kotia. Eevert arveli, että vielä tänään päätyy moni lauta pihapuun oksalle ilahduttamaan pihalintuja.

Tämä oli hyvä päivä.

_______________________________________

Kiitos Tampereen seurakunnille ja Kiisi Isotalolle tarinasta.

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

 

2. Adventti

Houkutteleva tuoksu on levittäytynyt Eevertin keittiöön. Paistinpannu on tirissyt niin kutsuvasti, että Tenho-koirakin on tullut suutaan maiskuttaen keittiöön.

Keittiössä
Keittiössä

Aamiaisekseen Eevert on paistanut lettuja. On siinä hieman kummallinen aamiainen, mutta sellaisia voi Eevert hyvin tehdä. Syödäänhän jossakin päin pannukakkuja ja letuthan ovat melkein sama asia.

Lettuja
Lettuja

Pienen osansa saa koirakin ja tyytyväisenä se vetäytyy makuupaikalleen jatkamaan aamu-uniaan. Hieman liian aikaista olisi ollut pikkukoiralle herätä jo päivän touhuihin.

Eevert rientää Kappelille Suntion avuksi. Tänä vuonna on pidetty ahkerasti virsikoulua kyläläisille.

Suntio on sopinut ison kirkon kanttorin, Sanna-Maaritin kanssa laulukoulujen pitämisestä aina ennen adventin kirkkohetkeä. Niin tänäänkin.

Suntio
Suntio

Suntio jakaa vielä kaikille lauluvihkon ja päästään aloittamaan. Tänään on vuorossa ensimmäiseksi virsi 955. Se onkin kaunis rauhantoivotus virsi.

Niin kauniisti tuo kanttori laulaa, huokaa Suntio tyytyväisenä laulusalin perällä.

 

Virsikirja
Virsikirja

Toinen kynttilä on syttynyt Kappelin adventtikyntteliköön.  Kaksi jo palaa, mutta vielä on kaksi sytyttämättä, huomauttaa Suntio kirkkohetken aluksi. Se merkitsee sitä, että vielä on odotettava kärsivällisesti. Onko sinulla kotona joulukalenteri? Monesko luukku on tänään auennut?

Neljäs luukku! hihkaisee pieni poika etupenkistä.

Neljäs luukku, niin taitaa olla. Se tarkoittaa, että on vielä ainakin 20 luukkua avaamatta, laskeskelee Suntio. Millainen kuva sieltä tänään löytyi? kysyy Suntio edelleen.

Kaksi kynttilää, ihan niinkuin täällä! huudahtaa sama pieni poika.

Suntio hymyilee pojalle. Taitaa olla useimmissa kalentereissa tänään kaksi kynttilää kuvana. Ne ovat odotuksen ja rauhan kynttilöitä. Toisen kynttilän sanoma on, että eläisimme itsemme ja toistemme kanssa rauhassa. Se onkin tärkeä asia. Odottaminenkin on mukavampaa kun kaikilla on hyvä olla eikä ole riitaa kenenkään kanssa. Kynttilän liekin katsominen jo rauhoittaa mieltä ja saa hymyn huulille.

Kuusi
Kuusi

Kappelin kuusi on saanut oksilleen muutamia tiukuja. Ne  helähtelevät hiljaa,  kun oksat heilahtavat.

Tänään rukoilemme yhdessä lasten adventtirukouksen sanoin:

Sua Jeesusta, joulun lasta, me pyydämme päälle maan.

Me oomme niin pieniä vasta, käy meitä sä siunaamaan. Aamen.

Viime viikolla toimme esille tallin ja aasin. Mitä muita eläimiä talliin voisi liittyä? kysyy Suntio.

Joku muistaa että tallissa on nähty kissoja ja koiria. Joku toinen muistaa, että juuri siellä Jeesuksen tallissa oli lehmiä ja härkiä. Kolmas lapsi kertoo, että siellä on pakosti oltava myös lampaita koska ilman lampaita ei joulua voi olla.

Lasten kertoessa Suntio nostaa tallin lähelle kuulemiaan eläimiä. Talli oli tosiaan eläinten suoja ja siellä varmasti oli monia talon eläimiä lämmittelemässä ja syömässä heinää seimestä – siitä eläinten ruokinta-astiasta.

Seimen eläimet
Seimen eläimet

Lapset tulevat aivan tallin lähistölle katselemaan eläimiä. Miten oikean näköisiä ne ovatkaan!

Tallin äärellä laulettiin vielä yhdessä virsikoulussa opittu uusi virsi.

Kirkkohetken jälkeen kyläläiset jäivät vielä vaihtamaan kuulumisia Kappelin mäelle. Se on vanha tapa näillä main. Monet ovat arkena niin touhuissaan, että aina ei tule naapuria morjestettua. Sunnuntaisin on aikaa hiljentyä yhdessä ja viettää aikaa muutenkin porukalla.

Illalla Eevert sytytti omaan kynttelikköönsä kynttilät.

Toinen kynttilä
Toinen kynttilä

Hän otti esille muistikirjansa ja kirjoitti päivän tapahtumat muistiin. Päiväkirjaa Eevert on pitänyt lähes koko elämänsä ajan. Niitä on hauska lukea aikojen päästä. Vähän niinkuin kotitalon lokikirja, naurahtaa Eevert muistellessaan vanhoja merimiesaikojaan.

Pian miestä jo haukotuttaa niin makeasti, että on aika suunnata makuukamarin puolelle.

_____________________________________________

Kiitos Sanna-Maarit Hakkarainen ja Hanna Remes Virsikoulun hoitamisesta.

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

3.12.

Eevert kurkistelle aamulla ikkunasta.

Näyttää tulevan hyvä päivä. Ei sadetta, eikä tuulta ole luvattu. Se sopii oikein hyvin! hihkaisee Eevert.

Ikkuna
Ikkuna

Aamiaisensa nautittuaan hän suuntaa kylän torille. Lauantai on aina toripäivä ja niin tänäänkin. Monen hyvän lisäksi torille on pystytetty tavaranvaihtopöytä. Jokainen voi halutessaan tuoda sinne tavaroita joita ei itse enää tarvitse ja samalla voi löytää jotakin jota ilman on kokenut olevansa. Sellaista vaihtamista. Monesti kotiin kerääntyy kaikenlaista joten tämmöinen mahdollisuus on otettu ilolla vastaan. Eevertkin vie mennessään muutamia tavaroita, joista ajattelee että voisi olla jollekin toiselle iloa.

Laatikollinen tavaraa
Laatikollinen tavaraa

Torilla on jo kova kuhina myyntikojujen lähellä. Kaupungin kauppiaat ovat aina tervetulleita tänne kylälle. Silloin saa hankittua sellaista mitä oman kylän tarpeissa tai kaupalla ole aina tarjolla. Toripäivinä on paljon väkeä liikkeellä.

Kylän miehet ovat rakentaneet vaihtopöydän. Eevert saapastelee lähemmäksi nähtyään tutun miehen järjestelemässä pöytää.

Vauhtopöytä
Vaihtopöytä

No onpas niitä paljon! pääsee Eevertin suusta nähtyään pöydän antimet. Tavaroita tutkiessa kuluu aikaa, sillä kaikkihan ne ovat juuri sellaisia, mitä ehkä tarvitsisi. Jos ei nyt, niin ehkä myöhemmin tai olisi hyvä olla varastossa.

Moni tavara vaihtaa omistajaansa päivän aikana. Ihmisillä on iloinen mieli kun näin voi auttaa toisia. Itselle tarpeeton voi olla vaikka kuinka tarpeellinen jollekin toiselle. Pöydältä saa myös ottaa vaikka sinne ei olisi mitään tuonutkaan. Mikäs sen hauskempaa.

Eevert jää torille jutustelemaan koko päiväksi. Mukava on kohdata ihmisiä joita harvemmin näkee. Torille tullaan pidemmänkin matkan päästä, joten väkeä on paljon enemmän kuin tavallisesti.

Makkarakauppias
Makkarakauppias

Iltapäivällä vaihtopöytäkin alkaa olla taas tyhjänä. Eevertin kassista löytyy kotiin tuotavaa mainion makkaran lisäksi joitakin kirjoja ja vähän muuta tarpeellista. No jaa, ei tässä tainnut varsinaisesti tavaran määrä kuitenkaan kotoa vähentyä, naureskeli Eevert itselleen.

Kirjat
Kirjat

Iltapalan jälkeen Eevert vetäytyi makuukamariin uudet kirjat mukanaan. Pian oli ensimmäisen kirjan tarina jo vienyt miehen uusiin maailmoihin ja tapahtumiin.

_________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

2.12.

Tänään on aika tehdä vähän pihahommia, selittää Eevert aamutuimaan Tenho-koiralle. Ensin keitetään kuitenkin hyvät ja vahvat aamukahvit, niin jaksetaan.

Aamukahvin keittoa
Aamukahvin keittoa

Aamuhetki venyy huomattavan pitkälle, sillä niin kahvi kuin voileipäkin maistuvat tänään erityisen hyville. Huomaamatta menee kuppi jos toinenkin salissa aamulehteä lukiessa.

Päivän lehti
Päivän lehti

Ulkona on jo valoisaa kun kaksikko lähtee ulos. Eevert kiertää pihaa ja samalla listaa mielessään mitä siellä olisi tehtävä.

Syksyllä mies oli haravoinut lehdet kasaan. Osa lehdistä oli tuulen mukana karannut uudelleen pihalle, joten aikankin pientä siistimistä piha kaipasi.

Liiterin nurkalle Eevert oli rakentanut siilille talvipesän. Siellä oli ollut usemapana talvena asukas. Siilien elämää on mukava seurata. Eläinrakkaana ihmisenä Eevert on pitänyt huolta siitä, että siilille oli aina raikasta vettä saatavilla. Onpa mies joskus huonoina aikoina myös ruokkinut siiliä, vaikka maalla kun ollaan, niin riittävästi ravintoa on useinmiten saatavilla luonnossa.

Siilin talvipesäpaikka
Siilin talvipesäpaikka

Siilinpesän lähettyvillä on aivan tuoreita jälkiä mutaisessa maassa. Mitä ihmettä! sanoo Eevert ääneen ja rapsuttaa korvallistaan. Kyllä nuo ovat siilin jälkiä. Onko siili havahtunut horroksestaan niin paljon, että on lähtenyt liikkeelle?  Täytyy seurata pesän ympäristön tapahtumia.

Pihalla touhutessaan Eevert silmäilee silloin tällöin pesälle. Ei näy ketään. Asia jää vaivaamaan miestä ja illalla hän tuokin pesälle hieman ruokaa.

Ruokakuppi
Ruokakuppi

Jos siili on hereillä, niin se toki tarvitsee ruokaa. Horroksessa oleva siili taas ei ole niin voimissaan, että saisi sitä itse hankittua. Pesän lähellä Eevert juttelee lehtien peittämälle laatikolle lempeästi ja rauhallisesti. Pesästä kuuluukin rapinaa ja pian on siilin nenä esillä.

Pihasiili
Pihasiili

Se väräjää ja nuuhkii ja suunnistaa kohti ruoka-astiaa. Eevert katsoo pienen ystävänsä ruokailua ja toteaa, että ruokahalu on ainakin tallella. Siili vaikuttaa hyväkuntoiselta, joten ehkä se on vain havahtunut omia aikojaan kesken lepoaikansa.

Olisi se vaan hyvä jos siiliystävä pääsisi takaisin horrostamaan. Talvi on kohta jo tulollaan. Varmuudeksi Eevert vielä siirtää lisää lehtiä pesän päälle. Siellä sitten on hyvä levätä. Siili on jo vetäytynyt takaisin pesäänsä.

Halkojen pilkontaa
Halkojen pilkontaa

Jostakin mielen sopukoista Eevertin mieleen nousee vanha loru:

Siili teki talvimajan,
taakse vaarin halkovajan.
Kun syksyn tuulet räntää viskoo,
siili täkin korviin kiskoo.
Ja kainaloonsa kääri hän,
hyvin rakkaan ystävän.

Minkähän se siili on kainaloonsa käärinyt?

______________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

1.12.

Huomenta maailma, tänään on jo joulukuu, toivotti Eevert aamulla pikku ystävilleen heti herättyään.

Aamukulkue
Aamukulkue

Joulukuun ensimmäinen päivä taittaa ajan Eevertin mielessä. Silloin mennään jo kovaa kyytiä kohti joulua – valon juhlaa.  Ulkona on kyllä vielä aivan sysipimeää, kun ei ole luntakaan satanut. Pieniä valoja sentään löytyy pihamailta ja portin pielistä.

Tänä aamuna Eevertillä on mukavaa tekemistä jo ennen aamukahvin aikaa. Tällä kylällä on joka talossa postilaatikko, minne päivän lehti tuodaan joka aamu niin, että aikaisimmatkin herääjät saavat sen aamukahviseurakseen.

Eevertin postilaatikko
Eevertin postilaatikko

Kauppias on toimittanut muutamille kyläläisille eilen illalla laatikollisen pieniä punaisia paperipusseja. Jokaisessa pussissa on pari piparkakkua ja päällä tervehdys, joka toivottaa hyvää joulunodotusaikaa. Jokainen pussi on suljettu nauhalla, johon on kiinnitetty pieniä tiukuja.

Piparipussit
Piparipussit

Joukko aikaisia pussinjakajia liikkuu hiljaa kylän raitilla ja he pudottelevat tervehdyksiä postilaatikoihin. Saapa jokunen vastaantulijakin käteensä tuoksuvan piparipussin kiirehtiessään työpaikalleen kaupunkiin. Kuinka hyvä mieli tuleekaan molemmille. Toisten ilahduttaminen on joskus sellaista, että tekee mieli kiittää häntä siitä.

Aamukahvin aikaan kylältä kuuluu sieltä täältä tiukujen helinää kun pussit lähtevät aamupostin mukana sisälle. Tiukujen ääni on herkkä ja hiljainen, silti se kuulu pitkälle. Tunnelma kylällä on sadunhohtoinen. Aivan kuin pieniä keijuja olisi liikkeellä paikasta toiseen. Sitä on mukava kuunnella.

Aamukahvilla
Aamukahvilla

Kotiin palattuaan Eevert keittää aamukahvinsa ja avaa oman pussinsa. Onkin hyviä pipareita, saa Eevert sanottua maiskuttelunsa lomasta.

Se on varmaan etsittävä piparkakkuohje esille ja tehtävä joku päivä omia pipareita. Se on hyvä suunnitelma, vahvistaa Eevert itselleen. Tenho-koirakin haukahtaa hyväksyvästi asialle.

Tänä päivänä moni saa mennä hyvillä mielin päivän askareisiin. Tuoksuva eväspussi kahvitauon ilona muistuttaa siitä, että hyvää kun jakaa, saa siitä kaksinverroin myös itselleen. Saa nähdä, vaikka hyvä kertaantuisi vielä tänään moninkertaiseksi.

Tiukujen helinää kuului pitkin päivää. Eevert jo mietti, että miten niitä niin riittääkin.  Piparit olivat kadonneet suihin jo kauan sitten, mutta pienet tiukuset olivat päätyneet pussien nauhoista puiden oksille helkyttämään iloa helinällään.

Tiukuja oksilla
Tiukuja oksilla

 

Mitä hyvää sinä voit tänään jakaa läheisillesi? Jos oikein tarkasti kuuntelet niin kenties sinäkin kuulet tiukujen helinää. Mitä ne sinulle kertovat?

___________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂

Merikapteenin talon lokikirja